Tuesday, May 8, 2012

Loppuhöpinät

Tottahan pittää  sitte summata koko reissu. Onhan tuosta paluustaki jo jonnin aikaa. Pähkinänkuoressa kahella sanalla kannatti lähtä, alleviivattuna lihavoituna ja kursivoituna! Ja jos finanssi puoli ei olisi ongelma, niin lähtisin uudelleen harkitsemattaa minuuttiakaan. 


Elikkä mitä käytiin läpi:


Hong Kong. Todella mahtavan näköinen mesta! Metropoli vilkkuvilla valoilla ja korkeilla taloilla. Hintatasoltaan budjetti matkaajalle korkea, mutta todella sen arvoinen! Ruoka melkeempä parasta reissun aikana, ja monipuolisuutta löytyy. Mutta paikallinen eväs menee todellakin kaiken muun edelle.


Vicktoria Peakin View




Kiina: Okei tämä reissu jäi todella raakileeksi, koska me lähdettiin äkkiä karkuun :D Ihan omaa pöljyyttäämme lähdettiin sinne ilman karttoja tai oppaita, jotka on tuolla päin ihan pakollisia, sillä englantiakaan ei puhuta paikoin sanaakaan. Kävästiin sanan rehellisessä muodossaan siis Guangzhoussa (Kanton) noin 52 tuntia, eikä juuri kaupunkia nähty, sillä emme tienneet missä päin olimme. Kuviakin sieltä on ehkä kaks.


Thaimaa: Bangkok ja Kanchanaburi käytiin. Ja Ubon Ratchatanissa sen verran että herättiin junasta ja jatkettiin matkaa. Kanchanaburi oli jees, miljoonasti pienempi kuin BKK, ja rauhallinen. Ja meidän guesthouse oli todella viihtyisä ja upean näköinen, vaikka halvimmissa huonessa sniiduiltiinki http://www.bluestar-guesthouse.com/Garden.html ! BKK oli perus tukkonen ja ahdas Aasian kaupunki. Todella paljon saastetta ja liikennettä ja ihmistä ja kulkijaa joka puolella. Kyllä me kuitenki yhteensä reilu viikko siellä viihyttiin. 


Temppeli, Bangkok
Tämä silta on minun! Kanchanaburi
Viimeinen yö reissusta Baiyoke Sky Hotelllissa, Bangkok
Laos: Ai että mikä rentouden tyyssija! Laosilaiset on aika laiskanpuoleista sakkia, jotka tykkää makkoilla ja minähän kuulun sitte kans siihen posseen :D Reissun kakkos parhaaksi paikaksi kirinyt Don Detin saari oli ihan huikee. Vaikka näitä "trueträvelleri" nurisijoita siellä kyllä riitti että tää paikka on pilalla, täällä on liikaa ihmisiä, kiti kiti niin ihan sama, en oo samaa mieltä. Eikä siellä sitä populaa ees nii paljo ollu. Plus huikee uusivuosi Don Somin saarella paikallisissa kyläjuhlissa!


Pyöräillen, Don Khon
Aki pelaa palloa, Don Som
Don Det
Cambodia: Karismaattisen karu ja kaaosmainen Kambodza! Ja mää rakastuin. Tunnen jotenki niin suurta sympatiaa sitä kansaa kohtaan. Vaikka karmiva lähihistoria tuntuisi olevan valtava taakka ja ihmisten eriarvoisuus on todella härskiä, paikalliset jaksaa hymyillä ja olla ystävällisiä! Erityisesti Banlung oli tosi jees. Erilainen.


Ronsu!!
Käytiin oppaamme Vunthyn kotona kylässä, Banlung


Vietnam: Parin viikon lyhyt kiekka Vietnamissa. Vaikia lähtä koko maata analysoimaan, kun ei ehditty olla kuin etelässä, ja melko isoissa kaupungeissa, mutta melko turistisoituneelta näytti. Plus että huijausyritykset kohosi noin potenssiin 10. Mui Ne oli tosi positiivinen ylläri paikkana jos posilukee tuhannet venäläiset turistit :D Skootteriliikenne on kyllä itessään näkemisen (ja kokemisen) arvosta erityisesti Saigonissa.


Mekong Deltan alueella, Can Tho

Lintu soittaa kotia



Malesia: WHOA! Ripaus Hong Kongia Kuala Lumpurissa. Ainaki talojen korkeudessa. KL oli myös toisaalta mukavaa vaihtelua tyypilliseen aasialaiseen kaaokseen. Ja täällä oli sitte se koko reissun ykkösmesta eli Tioman <3 Suoraan sanakirjasta paratiisi. Ja just niinkö Coldplay laulaa. Malesia on muslimimaa, niin kiintoisa nähdä sellaistakin puolta maailmasta.
Vielä yks tällane "määpä oon käyny täälä hähä" -kuva
Huh! Sellasta. 
Vielä aattelin että oisko kiva tällane plusmiinus lista! Kaikki seittemää maata ei tietekää voi sulloa yhtee, mutta tämmone osviittaa antava kuitenki.


+ Aurinko. Ja lämmin!
+ Reissaaminen Kaakkois-Aasiassa on helppoa ku mikäki. Poislukien Kiina, siellä pelotti
+ Halpaa. Lähes kaikki, ruuat, asumiset (jos osaa etsiä), vaatteet (jos jaksaa tingata ja ilmankin). Paitsi Hong Kong, sekä joissain asioissa Malesia.
+ Paikalliset pääosin helkkarin mukavaa ja todella rentua väkiä! Paitsi tukari ja taksikuskit sekä aikalailla kaikki rättikauppiaat joilla kaikilla kiiluu dollarihymy kaukaakin.
+ Kärsivällisyys kasvaa. Aasialaisesta epäloogisuudesta liittyen mm. aikakäsitykseen ja julkisiin kulkuneuvoihin on jotakin hyötyä.
+ Tutustuu ihmisiin! 
+ Kokemus. Saa sitä elämysmatkailua varmasti Muhokseltaki mutta takaan että esim. tääläpäin saattas olla kivampaa. Reissussa ylipäätään. Maailmalla.


- Nopea turistisoituminen. Jotkut paikat alkavat olla jo tupaen täynnä turisteja ja se tympäsee.
-hyttyset ja kaikennäköset muut random kulkijat
-No se tietyntyyppinen epälooginen suhtautuminen asioihin. Voi ainaki aluksi ottaa päähän.


Mutta ei sen enempää, en taho miinuslistaan lopettaa turinointia! :) 
Siihen lopettelen että lähtekää hyvät ihmiset teki!
Ja vielä pari kuvaa.

Matka Suomeen alkamassa






Loska&Lämmin -crew kuittaa ja hiljenee! Til the next journey! :)

Tuesday, May 1, 2012

Langkawi

Lähdettiin siis Tiomanilta puhtaasti auringonhakuun Langkawille, vaikka olin aiemmin maininnu Akille, että ei kiitos enää mitään järjettömiä turistirysiä. Halusin kuitenki itekki vielä mahollisuuden ottaa viimisen ilon irti aurngonottamisesta joten what the hell, nätti saari se on sekin ja aurinko paistaa! Oltiin viitisen päivää Kuala Lumpurissa Tiomanilta paluun jälkeen, tarvittiin paskan matkustamisen jälkeen hengähdystauko. Lisäksi tehtiin asiat juurikin niin helpoksi, että ostettiin menopaluu lennot Langkawille, joiden hinnaksi tais tulla noin 60-70 euroa per naama. Elikkä vain hieman kalliimaksi kuin pitkä ja raskas bussimatka plus lautta saarelle. 






Mentiin Langkawille sellaiseen aikaan maaliskuun puolivälissä, jolloin pahin sesonki on jo alta pois, sillä sadekausi oli saapumassa. Sadetta ei tullut kuiteenkaan kuin yhtenä päivänä muutaman tunnin. Porukkaa oli edelleen paljon, mutta saatiin kuitenkin edullinen hyvä mökki meille 35 ringetellä per yö eli jonku 9 euroa. Ja ladyboy naapurit <3 Aki ei nii hurrannu asialle :D 


Mitäs me sitte tehtiin? Maattiin rannalla, käytiin välillä syömässä ja uudelleen makaamaan! Yli kolkyt astetta lämmintä koko ajan ja hiki! Yhtenä iltana käytiin ulkona, Langkawi kun on verovapaata aluetta niin taitaa olla halvin paikka bailaamiseen Malesiassa. Ja kyllähän nuita baareja muutama olikin, mutta ei nyt älyttömästi niihin tutustuttu. En edelleenkään liputtanut kauheesti bailaavien brittituristien perään, enkä siten välittäny viihtyä niiden seurassa.


Yhellä
Ainii se mikä pisti kyllä silmiin tuolla oli ihmisten käyttäytyminen, tahi lähinnä pukeutuminen kadulla ja rannalla. En normaalisti jaksa välittää mitä muilla on päällä, mutta oikeesti olimme sentään muslimimaassa, jossa on tieynlaiset pukeutumissäännöt, niin välillä huvitti kun paikalliset naiset tulivat täysissä kaavuissaan vähän uittamaan varpaitaan vedessä ja ruottalaiset tyttäret juoksee tissit paljaana vierestä veteen. Sillon oli vähän sellanen mikä tässä kuvassa mättää -olo. Miten se meni, maassa maan tavalla. Ei nyt tarvii huivia vetää päähän, mutta kunnioitusta paikallista kultturia kohtaan lisäisin. Se siitä moraalisaarnasta. Elikkä saatta näissäkin kuvissa vilahtaa muutama tissipari, katso ja tiedä :D


Perfect
Saako ottaa mukkaan!?!
Pandaki tuli rannalle!

Viikko meni ihan kivasti. Seuraavana oli vuorossa yö Kuala Lumpurissa lentokentällä, sillä meillä oli KL - BKK väli jo ostettuna niin ei voitu lentää suoraan Bangkokiin. Ja lentokentällä siksi, koska Malesian GP:n takia formulahullut suomalaiset oli vallannu lähimmän hotellin. Oli kyllä taas sellanen yö, ettei uudestaan tarvii kokeilla, mutta tulipahan koettua! :D Aivan kauhia. 

Kuala Lumpur

Kuala Lumpur, kuuma, kostia ja ISO kaupunki. Lennettiin Vietnamista pimiän aikaan Malesiaan ja sillon jo näky kuinka laajalle kaupunki on leittäytyny. Korkiaa pilvenpiirtäjää, hienua taloa ja sen sellasta. Vähän niinku Hong Kong. 


                Petronas Towers
Elikkä kahteen otteeseen käytiin KL:ssa, enste viis päivää ennen Tiomania ja toiset viis sen jälkeen. Ohjelmaan kuului shoppailua (minä edellä ja Aki maleksi rekvisiittana mukana), nähtävyyksiä ja muutenvaa hengailua. Niin iso kaupunki että vaikka se kymmenisen päivää oltiin niin silti tuntu ettei oikeen mittään oo nähny! Tottahan ehkä liikaa aikaa meni pyöriessä nuissa massiivissa ostoskeskuskomplekseissa, mutta pienestäki villiintyy ku tajuaa että rahaa on vielä jälellä ja jotaki kivaa löydettävä.
Ostoksia, ostoksia!
Perus vuoristorata ostoskeskusksessa
Asuttiin molemmilla kerroilla Chinatownissa Transitpoint bed &breakfastissa, suht halapa, simppeleitä huoneita, mutta siisti eikä mikkään skämänen. Chinatownissa oli ihan sairaasti taas kojuja ja katukauppiaita, eteenkin illalla kun kadulla ei meinannut mahtua kävelemään. Little India samantyyppinen, mutta pienempi alue. Pieni fläsäri Vietnamia tuli myös, kun huutelijoita ja hihaan tarttujia oli pilvin pimein.


Kuri ja järjestys huoneessa
Kerrostalokyttääjä työssään


Menara Kuala Lumpur
Mutta kyllä viihty! Ois viihtyny piempääki. Kuitenkin KL on paljon siistimpi ja loogisemmin toimivampi aasialainen kaupunki, kuin moni muu. Kalliimpi se toki on kans, mutta ei nyt mikkään mahoton. Edelleenkin mainiota ruokaa löytyy kahdella eurolla per satsi, plus skytrainilla ja metrolla liikkuminen on halpaa. Empä nyt keksi muuta siistiä kerrottavaa. Muttataasen yksi paikka, jossa kannattaa käydä!


Monday, April 23, 2012

Päivä, jonka olisi voinut jättää väliin

Nii eli se haistapaskareissu Tiomanilta. Kerrotaampa nyt tähän väliin. Okei, eli tehtiin todellinen äkkilähtö saarelta; Herättiin aamulla taas kerran vesisateeseen, joten siinä vaihtoehtojen eestaas pallottelujen jälkeen päätettiin, että lähtään. Tiedusteltiin paikan pitäjältä että onnistuisko, kun meille oli ilmoitettu että päivää ennen tulee ilmoittaa lähteminen. Onneksi siinä ei sitte ollu onneksi ongelmaa, ymmärsivät täysin, koska sää oli mitä oli. No kuultiin että viimeinen lautta saarelta lähtee klo 11. Kello oli siinä vaiheessa jonku yli kymmenen, eli eiku hirveetä kauheeta vauhtia kamppeet läjään ja rinkat selässä kaatosateeseen hipsimään äkkiä satamaan. No klo tuli 11 ja sitten 12 ja satamassa kävikin kaksi lauttaa, mutta kumpaakaan ei otettu matkustajia, sanottiin vaan että seuraava lautta olla teijän lautta. Puol yks käväsin yheltä matkailutoimiston emännältä kysäseen että moneltako se malesialainen klo 11 on. No 13.15 kuulemma tulossa jonninsortin lautta. Jos taas tämänkin olisi tiennyt nii oltas jouvettu syömään muutaki ku kioskista juosten ostettu hätä twix ja pillimehut. Aikataulunmuutoksistahan täällä ei liiemmin kerrota, joutaahan tuolla ootteleen. 


No kyllä se botski sitte otti saapuakseen, mutta oli halavatun pieni. Ainaki rannalla ruikuttavien määrään verrattuna. No siitäkihän synty sitte melekonen show, sillä paikallisia lähtijöitä oli verrattaen enemmän tälläkertaa kuin länkkäreita (koulujen lomaviikot oli meneillään). Ja joku juttu täällä Aasiassa on, että paikallisten on pakko päästä ihan joka paikkaan, kaikissa tilanteissa ekana. Vaikka puhutaan sellasistaki laitoksista ku vene tai lentokone, joissa kuitenki kaikki matkustaa sammaan aikaan riippuen siitä ootko päässy kyynerpäätaktiikalla ekana ikkunan viereen oottaan vielä sen vartin, kunnes lähetään. Takasi asiaan. Hirviää änkemistä ja tönimistä se laivaan meno siis oli ja kaiken huippu, kun päästiin laivaan nii siellä oli pari tyttöä varannu koko suvulle 12 paikkaa ja ei siihenkään et saa istua kun se paikka on varattu mummun nivelreumaselle koiralle. Tarkentaen tässä vaiheessa että nuihin paatteihin ei myydä paikkalippuja vaan istut minne lystäät. Mutta tuo paikanvarausepisodi muistutti lähinnä ala-asteen uimahallireissuista, kun bussissa ei millään voinu istua ku siinä parhaan kaverin vieressä. Ja kun tulijoita laivaan oli enemmän kun paikkoja niin tilanne oli todellakin epäreilu. Henkilökunta jonninverran ohjaili porukkaa paikoilleen ja yks länkkäri piti päänsä ja istu just siihen mihin halusi, mutta muutamat joutu seisomaan. 


Kaiken sen säätämisen ja 2,5 tunnin matkan jälkeen päästiin mantereelle, Mersingiin. Kello oli siinä vaihessa lähemmäs neljää kun saavuttiin matkatoimistoon, josta ostettiin bussiliput Kuala Lumpuriin. Myyjä tiesi kertua että bussi lähtee vasta klo 18.00, eli pittää oottaa sille päivälle vielä lisää plus että ollaan keskellä yötä vasta KL:ssä. No mutta ei voi mittää, ruokaa naamaan ja ootteleen. Lisäksi imelänmairea matkatoimiston isäntä otti vähän välistä bussilipuista ja päätti vielä teilata meidän idean lähtä Langkawille todella surkeaksi, koska vesi siellä on kurasta ja haiseeki kuulemma joka paikassa ja rumia ihmisiäki on ja ties vaikka mitä. Sikäli vaikka kaveri koitti rivienvälistä saaha meitä muuttamaan mielen ja ostamaan liput takasi Tiomanille, nii ei se nyt mieltäkään ylentäny ko oltiin jo seilattu eestaas sen kanssa että lähtäänkö vai ei. 


Noniin, kello löi kuus ja bussi liikkuu jee! Luonnollisesti sen kuskin piti täysillä kaahata märällä tiellä, pomput tasaseksi ja mutkat suoriksi. Aattelin vaan että mahdollisesti viiminen bussimatka reissun aikana, hengisä kun selviäis nii olis jo plussaa. Viis tuntia myöhemmin kuuluu pienimuotonen paukahdus ja bussi ajaa tien reunaan. No tämä nyt ei voi enää olla tottakaan! Kuski käy hetken tutkailun jälkeen nakkaan hätävilkut päälle, hakee varoituskolmion ja mennee ite röökille tien reunaan sanomatta kellekään mitään. Kaikki mentiin sitten pihalle ja paikalliset käänsi meille että jotaki vikkaa on bussissa ja vielä ei liikuta minnekään. Oletettiin että toinen bussi tulee meidät hakemaan mutta eeei tietenkään, kun mekaanikko soitettiin ja mennee noin tunti. Tunti meni eikä mittään näy. Kun tuolla päin ei ole tapana soittaa sinne lähimpään korjaamoon vaan kutsutaan joku kuskin kaveri Kuala Lumpurista asti paikalle (!?!). Olin täysin itkupotkuraivarin partaalla ja hermot vähemmästäki kiriällä suunniteltiin jo siinä parin ruottalaisen kanssa että otetaan taksi KL:n. Monta perkelettä siinä pääsi, mahto muutki oppia sen verran suomea. 1,5 tuntia myöhemmin herra mekaanikko saapuu mattamustalla ralli amisautollaan ja ruottalaista tyttöä siteeratakseni: "Kaveri saapuu paskimman näkösellä autolla, mikä tästä on menny ohi". Mutta annettakoon anteeksi sillä HALLELUJA, kaveri korjas vian! Vihdoin matkaan uudelleen ja reilu tunti myöhemmin perillä kohteessa!


Eikä siinä vielä kaikki! Vielä pittää kirjottaa ja teijän lukia :D


Väsyneenä, nälkäsenä ja kärttysenä klo 02.15 yöllä piti vielä mettästää taksi Chinatowniin, koska julkiset ei enää kulkenu. Malesiassa punaiset taksit on halvempia kuin siniset taksit (vip takseja?), mutta tietenkään parkissa ei ollut kuin näitä kalliita. Aivan sama, perille on päästävä, ystävällisen näköinen naiskuski viitto meidät autoonsa ja lähettiin matkaan. Tajuttiin että matka tulee olemaan paljon kalliimpi kuin aijemmin (päivällä Chinatownista bussiasemalle maksaa taksi noin 15 ringetteä eli vajaa 4€) ja lisäksi huomattiin kuskin kiertelevän pitemmän kaavan kautta, jolla se sais lisää hintaa. Perille kun päästiin niin hinta oli jo 49 ringetteä, mutta simsalabim emäntä paino nappia ja hinta pomppaskin 79 ringetteen (noin 20 €). No haista ny sinäki! Kuulemma yöllä tulee sen ja sen verran lisää, mutta oltiin jo kerran yöllä tultu samaan paikkaan eli tiiettiin että se kusettaa. Valitettavasti kun kuski on hinnan sanonu niin pakko maksaa, mutta hiljaseksi se meni kun meidän osalta keskustelu meni aikalailla: "Olet huijari ja valehtelija, puhut bullshittiä, häivy". Oli meleko raivo siinä vaiheessa päällä! Jopa Akilla. Yöpaikkaakin etittiin hetki, mutta päädyttiin pian samaan, missä oltiin aijemmin. Äkkiä nukkumaan, stana.


Tämän päivän seurauksena päätettiin olla sen verran epäekologisia ja ostettiin menopaluu lennot Langkawille, bussilla ja lautalla seikkailun sijaan. Kannatti.


Huh. Mikä päivä! Ja mikä romaani! Mutta koska en osaa puhua tai kirjoittaa lyhyesti, niin toivottavasti lukuintoa riitti tänne asti! :D Kokemus tämäkin päivä.

Wednesday, April 18, 2012

Tioman ! !


Noniin loput tekstit rustataan sitten kotoa käsin, mutta kirjoitetaan kuitenkin. Ja kun oma läppäri on käytössä nii voi vihdoin viljellä äätä ja ööötä mielin määrin :) Ja muistikort(e)issa piilevän viruksen takia en saanu kuvia siitä ulos vasta kun nytten.


Elikkä Malesia vuorossa ja ensiksi Tioman! Siis aivan ehottomasti minusta paras paikka koko reissulla! Paratiisisaari suoraan sanakirjasta. Palmuja, valkoista hiekkaa, ehkä maailman kirkkainta vettä! Toki pari muutaki samantyyppistä paikkaa ollu reissun aikana, mutta tää oli niin lungi että ois voinu jumittaa vaikka parikin viikkoa! Ei oikeestaan tarvinnu ees tehdä mitään, kun jumittamisessa oli tarpeeksi äksöniä.


Kattokaany minkä näköstä!

Ei lisättyjä väriaineita


Jungeli
Viidakon Aki


Suunnistettiin saaren pohjoisimpaan satamaan, Salang beatchille, jonne tuli lautalta vähiten porukkaa. Saarella on kuutisen satamaa, joiden välit kuljetaan veneillä. Saari on tiheää viidakkoa, joten ainoastaan muutama polku menee satamien välillä. Joissain pysähdyspaikoissa on isoa resorttia ja golf kenttää, mutta haluttiin menna jonnekki ihan muualle ja pienempään paikkaan, Salang oli juuri sopiva :) Asuttiin Puteri Salang Inn -nimisessä paikassa, ihania punasia pikku mökkejä ja sairaan mukava omistaja! Huone maksoi 35 ringetteä (vajaa 9 euroa) yöltä, ei paha. 






Mittään suurempia ei ees touhuttu. Yhtenä päivänä käytiin snorklaamassa mikä oli minusta huisia, koska en oo ennen käyny. Koralli ittessään oli harmillisesti runsaan vesiliikennöinin seurauksena lähes kuollutta, mutta kokemus oli silti siisti. Oisin voinu uiskennella vaikka kuinka kauan. Ja siellä oli hurjan värikkäitä kaloja! Meille annettiin pikkunen leipäpussi mukkaan, joita saatiin antaa kaloille ja olihan se hurjaa kun leipää piti kädessä nii kymmeniä kymmeniä kaloja pyrähti parveilemaan ympärille :D How cool is that? 


Saarella näky muutenki kaikenkarvasta ja karvatonta elukkaa ja luikertajaa, asuttiin eläintarhassa melkeen :) 


Varaani!
Evästä jos sais


Killi kuulu mökin kalustoon :)

Tuntematon elukka laser katseella
Alkuperänen suunnitelma oli että oltas oltu joku parisen viikkoo Tiomanilla, kun reissuväsymys alko olla jo nii reipasta ettei ois millään malttanu jaksaa enää liikkua, varsinkaan bussilla saikata. Kuitenkin, koska sadekausi oli vielä päällä, vettä tulikin monena päivänä ja välillä runsaastikkin, joten tehtiin extempore päätön yks aamu ottaa ja lähtiä ja siitä päivästä tuliki yks haistapaska -reissu, mutta siitä lisää tuonnempana, jätetään Tiomanille hyvä fiilis <3


Eli summa summarum, upia paikka!



Tuesday, March 20, 2012

Ho Chi Mihn City

Kenelle soittas?

Nonii lopputekstit tulleeki sitte ryminalla kaikki ku alkaa reissuki olla jo aika finaalissa! Vaha herpaantu tuo kirjottaminen Vietnamin puolella mutta otetaan takasippain!


Me ei Vietnamissa ylipaataan ihan alyttoman kauaa oltu, reilu 2,5 viikkoa suurinpiirtein, kun alkuperainen suunnitelma on menny niin monta kertaa uusiksi! Ei harmiksi ehditty pyoria muualla kuin Etela-Vietnamissa, mutta jatetaan seuraavaankin kertaan jotakin. Kuitenki vuorossa oli Ho Chi Minh City, jossa oli tarkoitus olla viela muutama paiva ennen Malesiaan siirtymista. HCMC:ssa koin elamani pelottavimman mopomatkan. Skoottereitahan taalla on varmaan enemman kuin ihmisia ja mopokuskeilla ei aivan nuo liikennesaannot ole takataskussa. Mun kuski paineli lujaa menemaan punasia valoja, busseja ja rekkoja pain ja mina silmat kiinni, hiljaa mielessani ja rystyset valkosina aitia huusin. Akikin jai oman kuskinsa kanssa kauas taakse, ni meinas hata tulla. Hengissa selvisin sen reilu 20 min matkan mutta traumatisoiduin hetkellisesti.

Street view

 Ei me kaupungissa kovin kummoisia touhuttu, kaytiin toki Vietnamin sodan museossa ja paikallisesta Notre Damen kirkosta rapsimassa kuvia. Postissakin kaytiin. Mitahan viela. Toki rattikaupoillakin ravattiin isoimmassa keskusmarketissa, mutta maa en kauheesti siita valita (saatika Aki) kun Vietnamissa erityisesti nama toriemannat pyytaa aivan tahtitieteellisia hintoja riepuistaan ja en saa tinkaamisesta mitaan riemua. Plus etta tallanen oman tilansa vaativa suomalainen ei hirveesti valita etta kun kulkee ahtaissa valeissa keskella markettia nii myyjat melkein hyppaa syliin ja repii kasista etta ostasit jotaki. "Helo leidiiii wana bai samtiiii?!?" Onnistuin kuitenki muutaman huivin ostamaan melkein kivuttomasti, mutta hermoja vaativan vaittelyn jalkeen ihan hyvaan hintaakin :) Sitten juostiin akkia karkuun. Ihan kiva oli kayda Ho Chi Minhissa, muutaman paivan siella viihtyy, ehkei sen kauempaa.

Jätskimopo

Mielissään puistossa

Paikallinen Notre Dame




Iso

Säikahin 




 Thank You Vietnam, next stop Malaysia!