Can Tho

Phu Quocilta lahdettiin etenemaan suunnitelmissa kiertaa muutama paikka Mekong Deltalta. Kovasti meille tarjottiin muutaman paivan kierroksia alueella, mutta niihin olis kuulunut sievasti parijonossa kulkemista opassedan tarinoita kuunnellessa. Halapoja ne ois ollu ei siina mittaan, mutta ko jotenki tuntu kuitenki nihkialta ajtukselta. Can Tho oli meilla ekana listalla, joka on suurin Mekong Deltalla sijaitsevista kaupungeista. Ha Tienissa tormattiin mukavaan mopokuskiin joka lupautu viemaan meidat paikallisten bussiin joka olisi siis hirvianpaljon halvempi kuin matkatoimistojen bussi. Ja ei maksa ku 10 000 dongia asemalle. Eli siis vajaa puoli euroa. Halapaa ku saippua. 


No alettiin siina tekemaan lahtoa ku hoksattiin etta meilla ei ole kuin 500 000 dongin seteleita (eli noin 18 euroa), mika on vaikia raha, kun se on paikallisille niin iso. Mopokuski vakuutteli etta ei se haittaa, myohemmin sitte vaihatte. No paastiin bussille -ei siis asemalle- ja meita hoputeltiin kovasti kyytiin, ei ollu aikaa kertoa meille hintaa. Kuski sattu nakemaan meijan ison setelin ja saatiin liput kateen 250 000 dongia per perse. Sinne havisi viissataatuhantinen. No aateltiin kuitenki etta taa ois varmaan maksanu paljon enemman turistibussilla. Kaivettiin Lonely Planet esiin ja karu totuus kertoi etta meita oli ukotettu ja kunnolla. Matka oli todennakosesti maksanu sen 50 000, eli kuski oli lykanny kakkosen molempiin lippuihin. FAK. Taallapain on enemman saanto ku poikkeus etta länkkärilisä tulee kaikkeen, lippuhin, vaatteisiin, ruokaan ja  kaikkeen muuhun. Mika on toisaalta ymmarrettavaa, touristeilla on huomattavasti enemman rahaa kaytossaan,mutta tuo oli jo harskia.Jouduttiin viela valilla vaihtaan bussiakin (tai oikeestaan minivania) eli noin 3-4 tunnin matka vei yli 7 tuntia. Ahtaassa kuumassa peltipurkissa. Huoh taas vaihteeksi.


Hotelli onneksi loydettiin suhteellisen kivuttomasti parin reissarityton kartan ja poikkeuksellisen rehellisen taksin avulla. Samantien ku saavuttiin hotelliin joku aija alko kauppaamaan meille venereissua Mekong Deltalla. Mika oli kylla listalla etta pittaa kayda, mutta semmonen on huomattavsti kivampi teha kahestaan ko jonku risteilijan kyydissa. Saatiin vahingossa meleko halvalla paivareissu ku maa olin vaan nii vasyny etta halusin sen aijan pois hairittemasta, se taas luuli etta kyse oli hinnasta nii se puotti meille aika paljon :D


Seuraavana aamuna ennen viitta. JES! Piti lahtea pimealla etta nahdaan auringonousu. Olihan se ihan nattia, mulla vaan meinas silmat olla nii ristissa ekat 1,5 tuntia etta se meni vahan siina sivussa. Ensimmainen pysahdys oli kelluvalla marketilla, jossa paikalliset myy aikaisesta aamusta iltapaivaan lahinna vihanneksia ja hedelmia. Ja turistit pallistelevat vieressa. Vahan niinku Oulun torilla olis japanilaisturistit ottamassa kuvia ku meet ostaan mustikoita. Mutta oli se siis joo huisi kokemus, kylla tollane reissu nyt vaa kuuluu asiaan kayda! 

Floating Market

Aamukahvit!

Kepissä vinkki mitä laivasta voi ostaa

Patonkia

Hirviästi venneitä

Seuraavaksi listalla oli riisinuudelitehdas. Jossa sitte kuljetiinki sievasti jonossa muitten kynnelle kykenevien kanssa. Eika se nyt mitenkaa jarin mielenkiintosta ollu mutta nakipa missa se nuudeli kasvaa. Sita nyt tulee kilotolkulla syotya taalla kuiteski.

Riisilettuja paistellaan

Ja auringossa kuivataan

Tehtaalta ajelehdimme taas uudelle kelluvalle marketille, joka ei eronnut edellisesta muuta kuin olemalla pienempi. Pyoriskeltiin siella jonkun aikaa ja kuski osti meille valipalaksi jonkun tuntemattomaksi jaaneen hedelman. Sanoi sille nimeksi miu, eli olkoon siis kissahedelma!

Miy

Viimeisena etappina oli ajelu Mekong joen sivuhaarassa, joka olikin sitten melko naky!Oli vihrean vehreaa eika oikeastaan muita veneita nakynyt. Muutama sillon talloin. Vesi oli aika kakkasen nakosta, mutta muuten meleko trooppisen nakosta :)

Noustiin valissa rantaan ja kuljettiin pieni matkapaikallisen kylan lapi.

Peltohommia

Varovasti

Sitten olikin lounasta myoten matka finaalissa ja ajeltiin takasi. Kiva reissu oli kannatti teha! Ja meilla oli ihan huippu kuski se vasaili meille kaikkea koristuksia palmunlehdista aikansa kuluksi. Ja tarjoili ananasta ja sita kissahetelmaa. 

Asusteita

Muuta kerrottavaa Can Thosta ei oikeastaan ole kun ei me siella oikeen muuta enaa tehty :D Jumitettiin pari paivaa ja lahettiin eteneen. Meilla vaihteeksi muuttui reissusuunitelma siten etta jatettiin muut Mekong suiston alueen paikat valista kun hoksattiin etta samaa reissua on tarjolla muuallakin, muttei oikeastaan muuta. Mentiin siis yllarina Ho Chi Minh Cityn kautta rannikkolle Mui Ne:hen ottaan aurinkoa! Siita seuraavaksi!